Teräsrakennepäivä: moduulirakentaminen ja hybridimateriaalit nousussa

Teräsrakennepäivä kokosi suunnittelijat, rakentajat ja tuotevalmistajat Sokos Hotel Presidenttiin 23.11. Tilaisuuden teemana oli tänä vuonna arkkitehtuuri, ja yleisön joukossa oli ilahduttavan monia arkkitehtuurin opiskelijoita. Tunnelmaa kohottivat sekä hyvät puheenvuorot että Vuoden Teräsrakenne -palkinnon jako.

Teräsrakenneyhdistyksen toimitusjohtaja Timo Koivisto kiinnitti avauspuheenvuorossaan huomiota rakennusalan vastuullisuuteen sekä teräksen kierrätys- ja uudelleenkäyttöominaisuuksiin.

Moduulirakentamisesta ratkaisuja asunto-ongelmiin länsimaissa

Teräsrakennepäivän keynote-puhuja tuli Lontoosta. Paljon kansainvälisiä projekteja tekevä arkkitehti Kristofer Robert Adelaide esitteli moduulirakentamiskonseptiaan, jolla hän haluaa taklata tiheään asutun Englannin asunto-ongelmaa.

– Teräsrunkoiset ja muokattavat moduulitalot mahdollistavat sekä brittien suosiman tiiviin rakentamisen että kohtuuhintaiset muutokset, kun asumisen tarve muuttuu, hän kertoi.

Aulis Lundell Oy:nkin kumppanina Lontoossa toimiva Adelaide pitää terästä talojensa runkomateriaalina, ja pintamateriaalina voi olla kiveä tai puuta.

– Moduulirakennusten teräsrakenne ja tehdasvalmistus ratkaisevat merkittävästi jäteongelmaa rakentamisessa, Adelaide korosti.

Teräs ja puu sopivat esivalmistettuihin rakenteisiin

Professori Sami Pajunen Tampereen yliopistosta esitteli tutkimustyön tuloksena syntynyttä teräs/puu-liittorakennetta, Nordic System -liittolaattaa.

Pajunen ennusti, että teräs ja puu -hybridit tulevat yleistymään rakentamisessa, koska molemmat edustavat kevytrakenteita ja kuivarakentamista – ja molemmat sopivat esivalmistukseen.

Hän osoitti, että teräspalkin ja CLT-laatan yhdistelmällä saadaan kahteen suuntaan kantava rakenne. Nordic System -liittolaatan palotestaus on vielä menossa, mutta valmistajia kehotettiin jo tarttumaan mahdollisuuteen.

Teräs- ja puurakenteen yhteensovittaminen on usein menestysresepti. Arkkitehtitoimisto ALA:n Juho Grönholm päästi yleisön kurkistamaan ”kulissien taakse”, kun hän kertoi mitä teräksen lisäksi on Helsinki-Vantaan T2-terminaalin mojovassa kattolipassa. Sieltä löytyvät terminaalin IV-koneet, jotka oli arkkitehtuurikilpailussa määritetty rakennuksen katolle.

Kattorakenteen idea poiki arkkitehdeille Tapio Wirkkalan Ultima Thule -puureliefistä, jonka koti on ollut vuosikymmeniä lentoasemalla. Lapin topografiaa kuvaava reliefi inspiroi ALA:n arkkitehteja muotoilemaan alakaton teräksestä ja puusta. Orgaaniset muodot viehättävät silmää ja samalla saatiin ylellinen huoltosilta valaisimille ja ilmanvaihdolle.

Ehjänä purkaminen suosii terästä

Kehitysjohtaja Kati Tuominen Purkupiha-konsernista kuvasi purkamisen kiertotaloutta sekä erikoisosaamista, jota ehjänä purkaminen vaatii. Perinteisillä rikkovilla menetelmillä rakennusosia ei saada uudelleen käytettäväksi.

Suunnittelulla on ratkaiseva merkitys purkamisen kiertotalouteen.

– Kun rakenne on suunniteltu ehjänä purettavaksi, se on helppo purkaa ja käyttää uudelleen, Tuominen korosti.

Fossiilivapaa teräs onkin täällä jo 2030

SSAB, kaivosyhtiö LKAB ja energiayhtiö Vattenfall ovat kehittäneet Hybrit-nimisessä yhteisyrityksessä uutta tuotantoteknologiaa. Koelaitos on valmistanut fossiilivapaata terästä vuodesta 2016 lähtien. Tuotantoon on tarkoitus siirtyä kokonaisuudessaan jo vuoden 2030 paikkeilla. Kun masuuni vaihtuu valokaariuuniin ja pelkistysprosessi vety- ja vesipohjaiseksi, päästöjen lasketaan vähenevän 90 prosenttia.

Aikataulua on nopeutettu muun muassa siksi, että kierrätetty teräs ei yksin riitä. Kun Raahen terästehtaasta kehitetään fossiilivapaa, muutos vähentää merkittävästi koko Suomen hiilidioksidipäästöjä, kertoi SSAB:n tuotepäällikkö Matti Säily.